Tämä tapahtui kesällä 2001. Kun eräänä iltana en muuta tekemistä keksinyt, päätin käväistä deitti.netissä katsastamassa minkälaisia ilmoituksia miehet sinne jättävät. Ajatuksenani oli että josko olisin löytänyt jonkun jolle olisin voinut vaikka vastata. Eipä siellä sillä kertaa ollut mitään varteenotettavaa, joten päätinpä jättää oman ilmon ja kokeilla niinpäin. Olin kyllä hieman epäluuloinen sen suhteen josko yhtään vastausta saisin, varsinkin kun laitoin ilmoni voimassaoloajaksi vain yhden vuorokauden. Meni siinä sitten viikko ennen kuin pääsin meiliäni tarkastamaan, ja yllätyin suuresti: kuusi vastausta oli tullut. Viisi deletoin heti, eivät olleet ollenkaan makuuni, mutta sen yhden jätin... Täsä meilissä oli puh.nro, (rohkea veto) jonka otin talteen. En kyllä ollut yhtään varma siitä uskaltaisinko soittaa tai laittaa viestiä, mutta parin tunnin harkinnan jälkeen pistin viestin menemään. Tunti meni ennnen kuin tuli vastaus. Siinä sitten muutaman kerran viestiteltiin ja sitten hän jo soittikin. Sovimme treffit seuraavalle päivälle. Kun sitten tapasimme, kummallakin taisi naksahtaa jotain päässä, koska nyt kesällä tulee kaksi vuotta seurustelua täyteen josta vajaa vuosi kihloissa. En tosiaankaan olisi uskonut että näin kävisi, mutta ei kai ihmeiden aika sitten kuitenkaan ole ohi, koska minulla on nyt maailman ihanin mies ja voin hyvällä omallatunnolla väittää olevani onnellinen. Kiitos tästä Deitti.net:ille!!!
Kaikki alkoi viattomasti sex-shopin chatista. Juttelimme erään miehen kanssa kaikenlaista monta tuntia ja lopetettuamme huomasin kauhukseni etten ollut huomannut kysyä hänen maili osotettaan, jos vaikka jatkaisimme kirjotteluaj sitä kautta, asuimme eri paikkakunnilla. Ainoa asia mikä jutussa häiritsi jonkunverran oli meidän ikäero joka on lähes parikymmentä vuotta ja pelkäsin että hän pitää minua tosi vanhana pervona tätinä jos saa tietää todellisen ikäni (olin sanonut olevani suunnilleen hänen ikäisensä vaikka olen vanhempi). Toivoen tapaavani hänet uudestaan en voinut olla viettämättä kaikkia vapaa hetkiäni chatissa ja viimein nappasi ja tapasin hänet uudestaan ja ensi sanoikseen hän ehdotti mailiosotteiden vaihtamista.muutaman viikon kirjoteltuamme, niin maililla kuin paperipostillakin, hän tuli tapaamaan minua tänne kotiini monen sadan kilometrin päähän kotooltaan ja voikohan kukaan kuvitellakkaan kuinka jännitin ollessani häntä asemalla vastassa. Taisi mennä varmaan puoli askia tupakkaa hermostuksissani ja niinkuin olin sanonut polttavani hyvin vähän, huh. Viimein tuli juna hieman myöhässä ja hän astui laiturille ja ilmeestä näin että häntäkin jännitti kovasti. Emme olleet tavanneet montaakaan kertaa kun totesimme että muutetaan yhteen niin saadaan olla kokoajan samassa paikassa eikä tarvitse miettiä kumpi matkustaa, ja niin muutin toiselle puolelle maata rakkaani luo. Olemme asuneet nyt viisi vuotta yhdessä ja olemme melko onnellisia, ainahan on jotain erimielisyyttä mutta ne on ollut vain sellasta einiinvakavaa. Olemme parhaillaan loppusuoralla oman talon rakentamisessa ja eiköhän yhdessä olla jatkossakin.
Reilu vuosi takaperin tapasin elämäni naisen Deitti.netin avustuksella. Alku oli tyypillistä nimimerkillä kirjoittelua suuntaan ja toiseen. Jännitystä lisäsi se, että tiesimme opiskelevamme samassa yliopistossa. Aina käytävällä kävellessä tuli tahtomattaan tarkkailtua kaikkia ´oikeilla tuntomerkeillä´ varustettuja neitoja. Seuraavaksi alkoi tapahtumasarja, jonka käänteet pistävät vieläkin miettimään. Minulla oli yhden kurssin yhteydessä pienet naamiaisbileet. Paikalla olivat kaikki harjoitusryhmäläiset. Olisiko meitä ollut noin 20. Palaset alkoivat loksahtaa paikoilleen kun kerroin hänelle noista bileistä. Itse en vielä tässä vaiheessa tiennyt, että myös hän oli ollut samana iltana naamiaisbileissä. Ovelana ihmisenä hän jätti kertomatta mitä epäili ja kirjoitti minulle seuraavaa: ´Miten se nyt sellanen meininki oli, eikö muka yhtään ollu hauskaa, edes silmäniloa kauniista naisista...?´ Kerroin hänelle seuraavaa: ´No kyllä siellä silmäniloa oli.... oli yks sellanen kiva nahka-asuinen sisäkkö ;)´ Noh... kuinkas ollakkaan tämä nahka-asuinen sisäkkö olikin hän =) Asu tosin olikin PVC:tä, mutta väliäkös sillä. Siitä edespäin suhde eteni nopeasti. Muutaman viikon päästä käytännössä asuimme toistemme luona ja loppukesästä muutimme yhteen. Suhteen vuosipäivä oli tuossa ihan vasta ja hyvin menee.
Mainoskatko - Sisältö jatkuu alla
Eli hain seuraa deittinetistä syksyllä 2001. En oikeastaan tiennyt mitä hain, mutta päätin kokeilla ja antaa palaa. Sain todella paljon vastauksia ja muutamaan vastasin takaisin. Pari tyyppiä ketkä tapasin olivat tosi ääliöitä, mutta sitten 25.8. tapasin hänet. Se oli oikeasti rakkautta ensi silmäyksellä, en voinut uskoa, että se tapahtuu minulle. Vietimme upean päivän tehden kaikkea kivaa ja ihanan yön toistemme sylissä nukkuen. Seuraavana aamuna kosin häntä kun katsoimme teletappeja telkkarista, hän vastasi myöntävästi ja menimme kihloihin. Siitä alkoi elämäni mahtavin suhde maailman upeimman pojan kanssa. Deittinetistä löytyy täysiä kusipäitä, mutta myös ihania ja aitoja ihmisiä..