Etsin ihmettä.
Etsin aikuista (~40-50v.) miestä. Ihmistä, joka osaa puhua ja kuunnella. Älyllä tehdään vaikutus, ja kyllä, lasken ehdottomasti myös tunneälyn yhdeksi älyn lajiksi. Pidän keskustelemisesta, rakentavasta väittelystäkin, ja näkökulmien hakemisesta. Oma keskustelutyyli on kuulemma varsin ilmeikäs ja välillä minun luullaan provosoituvan, vaikka mielestäni alan vasta hiukan lämmetä.
Kirjoittaakin olisi hyvä osata, koska sillä täällä tehdään ensivaikutelma. Huumoriakin olisi hyvä taitaa, oma huumorintaju taipuu tilanteesta riippuen hienovaraisista jutuista tilannekomiikan kautta hyvinkin epäsovinnaiseen osastoon.
Ulkonäkökeskeisenä en itseäni pidä, mutta sille en mahda mitään, että pitkät miehet viehättävät. Ei toki yhtään haittaa, jos vastapuoli on itsestään huolehtiva ja vaikka komeakin, toki makuasioitahan nämä. Itseäni on toisinaan sanottu kauniiksi, ja suorastaan lottovoitoksi (ei kyllä mainittu montako oikein, eikä sanojalle itselleen suinkaan, vaan jollekin toiselle). Mittaa lattiasta päälaelle 175 senttiä.
Koulutusta pidän arvossa, itse yliopiston läpi mennyt ja nautin kapeahkoa mutta varsin turvattua ansiota kaupungin palkkalistoilla. Tästä en tee kynnyskysymystä.
Minulla on lapsia. Jotenkin olisi luontevaa, että mahdollisella kumppanillakin olisi. Tästäkään ei muodostu kynnyskysymystä, mutta jotenkin ajattelen, että lapselliset ihmiset ymmärtävät toistensa tiettyjä elämänarvoja ja realiteetteja paremmin.
Elämäni täyttyy työn lisäksi kahdesta alaikäisestä, ystävien seurasta, kaikenlaisesta puuhailusta ja kädentaidoista, äänikirjoista. Nautin yhtä lailla elävän tulen tuijottelusta mökkisaunassa kuin suurkaupungin auringonlaskusta kattoterassilla. Hyvä ruoka, hyvä viini, hyvä seura, kulttuuri eri muodoissa, historia, matkustelu ovat asioita, jotka maustavat arjen juhlaksi. Haluaisin sanoa, että olen aktiivinen liikkuja, mutta se on kyllä melko kuuriluontoista. En osaa laulaa, enkä tanssi, paitsi jos on joku, joka vie todella hyvin.
En tiedä täsmälleen mitä etsin. Oma optimi olisi ehkä jonkinlainen parisuhde, jossa molemmilla on omaa tilaa, oma elämä, omat kodit. Omaa tilaa olen oppinut arvostamaan viime vuosina. Pohjalla pitkä, viime vuosituhannella alkanut ja jokunen vuosi sitten päättynyt parisuhde. Sen jälkeen pari kertaa näpeilleen saatu, ja ehkä jotain opittu, tai ehkä ei.
Sitten. Jos jaksoit lukea tänne saakka. Olen avoin, puhelias, nauravainen, normaalissa elämässäni itsenäinen, päättäväinen, itsepäinenkin. Makkarin puolella luovutan mieluiten kaiken vallan pois. Tämä sub-puoli itsessäni on aina ollut olemassa, mutta vasta viime vuosina olen päässyt tutustumaan siihen tarkemmin. Näin ollen vähintään jonkinlainen kiinnostus ja mieluiten kokemus D/s-kuviosta on erittäin suotavaa. Omaa kokemusta on jonkin verran, mutta ei niin paljon, että subista olisi omaa masteria kouluttamaan.
Joten. Jos olet se innokas parikymppinen tai se joka vastaa täällä kaikille naisille, älä suotta haaskaa kummankaan aikaa. Jos taas olet se yksisarvinen, joka vastaa pitkälti näitä määrittelemiäni atribuutteja, ja vielä rehellisyyteen pyrkivä esittely itsestäni osui jollain tasolla, lähetä jokin elonmerkki itsestäsi.
En viestittele loputtomiin kasvottomien nimimerkkien kanssa, vaan tapaan mieluiten jossain sovitussa paikassa. En tiedä olenko epärealistinen haaveillessani, että tulee vielä joku, joka vie kerrasta jalat alta.
Sitä ihmettä odotellessa. Jos satut olemaan mies, master, suunnilleen em. kriteereillä, vailla vakituista subia, mutta et parisuhdetta, kannattaa mahdollisesti kokeilla lähestymistä. Siinä on riskinsä, joista olen saanut tarpeekseni maistiaisia, mutta ehkä osaisin nyt toimia järkevämmin ja sellaisenkin kuvion voisi saada toimimaan.