Mitäkö etsin? Kyllä minä osaan sanoa. Sille ei vain ole sopivaa kategoriaa tuolla.
Ihannetilanteeni olisi vakaa ja pitkäaikainen avoin parisuhde mieluiten biseksuaalin miehen kanssa. Keskipitkällä tähtäimellä muualla kuin Uudellamaalla.
Sellaista odotellessa friends with benefits -suhde on hyvä tapa tutustua, kunhan kumppani on iältään ja kokemukseltaan riittävän aikuinen. (Vaatii tiettyä kypsyyttä molemmilta osapuolilta, jotta liian varhain sänkyyn hyppääminen ei pysäytä syvempää tutustumista!) Kokemus on juuri hiljattain näyttänyt, että en oikein pysty olemaan välittämättä syvästi kumppanistani vaikka suhde ei olisikaan vakavaksi tarkoitettu. Joten sitä ystävyyttä ja aitoa inhimillistä välittämistä täytyy olla molempiin suuntiin. Siitä en tingi.
Kunnolliset viestintätaidot ovat myös ehdoton edellytys, jotta minun kanssani pääsee tämän matkan starttiin samalta viivalta. En vastaa tyhjänpäiväisiin "Moi mitä kuuluu" -chattiyrityksiin. Jos sinulla ei ole profiilitekstiä, kirjoita viestinä jotain järkevää. Ja varaudu siihen, että en vastaa heti. En hengaa täällä reaaliaikaisesti.
Kuva ei ole ehdoton edellytys. Järkevän ja mielenkiintoisen sanaketjun tuottaminen on minulle tärkeämpää!
Seksi on kivaa ja sitä saisi olla paljon, mutta liiallinen erotisointi on iso turn-off minulle. Luonnollinen osa arkea, sitä ei pitäisi turhaan nostaa jalustalle.
Valtapelijutut eivät toimi minulle, ei henkisesti eikä fyysisesti. Eikä myöskään age gap -versiona. Pääkoppani ei vaan taivu sellaiseen, kokeiltu on. Ja varatut vain vakkarin selvällä luvalla. En puuhaa mitään kenenkään selän takana.
Olen sapio- ja äijäseksuaali. Kiinnostun miehistä joilla on jalat maassa ja muitakin harrastuksia kuin minä. Atleettista ulkomuotoa mainostamalla ei saa minun kiinnostustani herätettyä! En välttämättä siitä rankaisekaan, riittävä lihaskunto pohjalla kun saa liikkumisesta viehättävää katseltavaa. Mutta jos sellainen olisi edelleen kulttuurissamme normaalia, minä olisin se joka vislaisi vihjailevasti raksamiehille ja saisi poikaparat nolostumaan.
Ai miksi bi? Etupäässä psykologisista syistä. Olen itse sen verran henkisesti hermafrodiitti, että tasapaino löytyy jos kaksilahkeisessani on vähän enemmän neitipiirteitä kuin minussa. Olen itse aika low maintenance, eikä haittaa jos kumppani tarvitsee enemmän hoivaa kuin minä. Ja sitten on tietysti se, että bonarina saattaa löytyä kivoja leikkioptioita. <3