Kadoksissa suomalainen puhuva ja pussaava mies, täälläkö piileksit?
Täällä tämmönen elämäniloinen, huumorintajunen, avoin, sopivassa suhteessa harkitsevaisuutta ja spontaaniutta, tunteella eläjä (tarkottaa tunteiden näyttämistä avoimesti, ei itkupotkuraivareita millon mistäkin), oikeessa seurassa hyvinkin puhelias, keskustelutaitoinen, omat mielipiteet omaava (ymmärrän eriäviä näkökantoja), läheisyydestä (kuin myös seksistäkin) pitävä nainen. Musiikki sekä huumori kulkee vahvasti mukana elämässäni.
Jos ois suomalainen mies, joka osaa keskustella, omaa hyvät käytöstavat, on toista arvostava ja kunnioittava, miellyttää mun silmää, kantaa itsensä kunnialla/ylpeydellä, saa mut nauraa, on yhteneväinen huumorintaju, viihdytään toistemme seurassa ja on sitä kuuluisaa kemiaa ni näillä vois päästä mun kans hyvinkin pitkälle.
Tän lisäks ajatus/arvomaailman tulis olla yhteneväinen, samoin tulevaisuuden haaveiden/toiveiden. Jos näissä ollaan ihan eri linjoilla ni ei sillä suhteella oo ees mahollisuuksia onnistua.
Ulkonäöllisesti kumppanin pitää omaa silmää miellyttää, mut kokemuksesta tiiän, etten mä ihastu/rakastu pääsääntösest heihin, joita pidetään yleisest komeena.
Lopulta ainakin omalla kohdalla se on se oikeanlainen kokonaisuus (sisä - ja ulkokuori) ja aitous, joka saa ihastumaan/rakastumaan. Todella paljon vaikuttaa myös se, että miten mies itsensä kantaa ja onko sinut itsensä kanssa. Semmonen epävarma/anteekspyytävä olemus ei vaan sytytä pätkääkään ja ennemmin saa perääntymään kuin kiinnostumaan. Jos taas mies on itsevarma (ei liikaa) ja ylpeästi sellainen kun on ni se kiinnittää huomion, vaikkei mies ois mitenkään erityisen komea. Tästä huolimatta se mies on mun silmiin maailman komein viimeistään siinä kohtaa, kun häneen ihastunu/rakastunu.
Se vanha sanonta pitää hyvinkin paikkansa, että ulkonäköön ihastutaan ja sisimpään rakastutaan. Eikä sillä hyvällä ulkonäölläkään (ainakaan mun kanssa) pitkälle pötkitä, jos se sisin on täyttä kuraa.
Sen oikealta tuntuvan ihmisen osuessa kohdalle ni tietyissä asioissa löytyy paljonkin joustoa sekä halua aitoihin kompromisseihin, mut niissä ns. oleellisissa asioissa en halua joustaa ja jos näin pitäs tehä ni se mies on sitten väärä mulle.
Toivottavasti lapsilukusi on täynnä tai vaihtoehtoisesti et edes halua lapsia, koska niitä en voi/pysty tarjoamaan. Sen sijaan sun mahdolliset lapsesi (ei edes ne pienet) ei haittaa/ole este.
Toivon löytäväni parisuhteen, jossa molemmat on onnellisia, tasavertaisia, saa olla oma itsensä eikä toista pidetä koskaan itsestäänselvyytenä. Rehellisyys, luottamus, keskusteluyhteys, läheisyys (ei tarkota pelkkää seksiä), hellyydenosotukset ja tunteiden näyttäminen avainasemassa. Molemmilla on sitä omaakin elämää, unohtamatta yhteistä aikaakaan. Molemmat pitää omalta osaltaan huolta parisuhteesta ja sitä kipinää sekä kemiaa yllä. On se yhteinen tahtotila pysyä yhessä ja mennä vaikka läpi sen harmaan kiven. Vastoinkäymiset ja muut tapahtumat ennemmin vahvistaa suhdetta/yhteenkuuluvuutta kun ajaa erilleen..
Heti en oo hyppäämässä parisuhteeseen, joten sitä sovitaanko yhteen voitais selvitellä hyvinkin monenlaisen tekemisen merkeissä. Näistä voidaan keskustella yhessä tarkemmin, mikäli kiinnostus tapaamiseen molemminpuolista lyhyen tutustumisen jälkeen.
Ei kiitos, en kaipaa pelkkää seksiä, seikkailua, fwb tmv, joten jos oot jotain näistä vailla niin skippaa suosiolla tää profiili, noihin et musta saa seuraa, et vaikka miten inttäisit. En oo myöskään ostettavissa seksin(kään) suhteen. Hyvä parisuhde (molempia miellyttävällä) seksillä on se mun juttu!